Tässä yks kaunis päivä toi ihmispalvelija nappasi mut mukaansa ihan kummalliseen paikkaan. Siellä oli kauheen paljon isoja koiria ja ihmisiä. Meikä poika tahtosi heti kotiin takaisin, kun huomasin sen koira- ja ihmispaljouden. Mua ei kuitenkaan kuunneltu tässä(kään) asiassa, joten seuraavaksi löysin itteni ihan mielettömän isolta hiekkalaatikolta. Siellä mun lärviin iskettiin moonta kourallista nameja ihan vaan siks, kun seurasin niitä. Tätä toimintaa sanotaan kuulemma tokoks. Ne muut koirat, jotka oli kaikki ainakin 15 kiloa meikäläistä isompia, osasi kaikki jutut siellä tietenkin paaljon paremmin. Samaten toisessa ryhmässä, joka oli vielä näitäkin koiria taitavammille tarkoitettu. Mutta kyllä mä siinäkin ryhmässä esiinnyin tosi uskottavasti, kaikki varmaan luuli, että mä olen niin taitava ja viksu, etten lähde mamman luota mihinkään, mutta miksi lähtisinkään, kun sillä oli iso taskullinen herkkuja ja mua pelotti siellä!!